Johdanto: Valmistusprosessimuovituotteetsisältää pääasiassa neljä avainprosessia: muotinmuodostus, pintakäsittely, painatus ja kokoonpano. Pintakäsittely on olennainen osa. Pinnoitteen tarttumislujuuden parantamiseksi ja hyvän johtavan pohjan aikaansaamiseksi pinnoitukselle esikäsittelyprosessi on välttämätön.
Muovituotteiden pintakäsittely
Sisältää pääasiassa pinnoituskäsittelyn ja pinnoituskäsittelyn. Yleensä muoveilla on suuri kiteisyysaste, pieni napaisuus tai ei ollenkaan napaisuutta ja alhainen pintaenergia, mikä vaikuttaa pinnoitteen tarttumiseen. Koska muovi on sähköä johtamaton eriste, sitä ei voida pinnoittaa suoraan muovipinnalle yleisten galvanointiprosessin spesifikaatioiden mukaisesti. Siksi ennen pintakäsittelyä on suoritettava tarvittava esikäsittely pinnoitteen sidoslujuuden parantamiseksi ja johtavan pohjakerroksen aikaansaamiseksi, jolla on hyvä sidoslujuus pinnoitteelle.
Pinnoitteen esikäsittely
Esikäsittely sisältää muovipinnan rasvanpoiston eli pinnan öljyn ja irrokeaineen puhdistamisen sekä muovipinnan aktivoinnin pinnoitteen tarttuvuuden parantamiseksi.
1, Rasvanpoisto
Rasvanpoistomuovituotteet. Metallituotteiden rasvanpoiston tapaan muovituotteiden rasvanpoisto voidaan tehdä puhdistamalla orgaanisilla liuottimilla tai poistamalla rasva pinta-aktiivisia aineita sisältävillä emäksisillä vesiliuoksilla. Rasvanpoisto orgaanisilla liuottimilla soveltuu parafiinin, mehiläisvahan, rasvan ja muun orgaanisen lian puhdistamiseen muovipinnalta. Käytetty orgaaninen liuotin ei saa liuottaa, turvota tai murtaa muovia, ja sillä on alhainen kiehumispiste, se on haihtuvaa, myrkytöntä ja syttymätöntä. Alkaliset vesiliuokset soveltuvat emäksisten muovien rasvanpoistoon. Liuos sisältää natriumhydroksidia, alkalisuoloja ja erilaisia pinta-aktiivisia aineita. Yleisimmin käytetty pinta-aktiivinen aine on OP-sarja eli alkyylifenolipolyoksietyleenieetteri, joka ei vaahtoa eikä jää muovipinnalle.
2, Pintaaktivointi
Aktivoinnin tarkoituksena on parantaa muovien pintaominaisuuksia eli synnyttää muovipinnalle polaarisia ryhmiä tai karhentaa sitä siten, että pinnoite on helpompi kostua ja adsorboitua työkappaleen pintaan. Pintaaktivointikäsittelyyn on olemassa monia menetelmiä, kuten kemiallinen hapetus, liekkihapetus, liuotinhöyrysyövytys ja koronapurkaushapetus. Yleisimmin käytetty on kemiallinen kidehapetuskäsittely, jossa käytetään usein kromihappokäsittelynestettä, ja sen tyypillinen kaava on 4,5 % kaliumdikromaattia, 8,0 % vettä ja 87,5 % väkevää rikkihappoa (yli 96 %).
Jotkut muovituotteet, kuten polystyreeni ja ABS-muovit, voidaan pinnoittaa suoraan ilman kemiallista hapetuskäsittelyä. Laadukkaan pinnoitteen saamiseksi käytetään myös kemiallista hapetuskäsittelyä. Esimerkiksi ABS-muovi voidaan syövyttää rasvanpoiston jälkeen laimealla kromihappokäsittelynesteellä. Sen tyypillinen käsittelykaava on 420 g/l kromihappoa ja 200 ml/l rikkihappoa (ominaispaino 1,83). Tyypillinen käsittelyprosessi on 65℃70℃/5min10min, vesipesu ja kuivaus. Kromihappokäsittelynesteellä etsauksen etuna on, että riippumatta siitä, kuinka monimutkainen muovituotteen muoto on, se voidaan käsitellä tasaisesti. Haittapuolena on, että toiminta on vaarallista ja siinä on saasteongelmia.
Pinnoitepinnoitteen esikäsittely
Pinnoitepinnoitteen esikäsittelyn tarkoituksena on parantaa pinnoitteen tarttuvuutta muovipintaan ja muodostaa johtava metallipohjakerros muovipinnalle. Esikäsittelyprosessi sisältää pääasiassa: mekaanisen karhentamisen, kemiallisen rasvanpoiston, kemiallisen karhennuskäsittelyn, herkistyskäsittelyn, aktivointikäsittelyn, pelkistyskäsittelyn ja kemiallisen pinnoituksen. Kolme ensimmäistä osaa parantaa pinnoitteen tarttuvuutta ja viimeiset neljä muodostavat johtavan metallisen pohjakerroksen.
1 、 Mekaaninen karhennus ja kemiallinen karhennus
Mekaanisen karhennuskäsittelyn ja kemiallisen karhennuskäsittelyn tarkoituksena on tehdä muovipinnasta karheampi mekaanisin menetelmin ja vastaavasti kemiallisin menetelmin lisäämään pinnoitteen ja alustan välistä kosketusaluetta. Yleisesti uskotaan, että mekaanisella karhennuksella saavutettava sidosvoima on vain noin 10 % kemiallisen karhennusvoimasta.
2, kemiallinen rasvanpoisto
Muovipintojen esikäsittelyn rasvanpoistomenetelmä on sama kuin pinnoitteen esikäsittelyn rasvanpoistomenetelmä.
3, herkistyminen
Herkistys tarkoittaa joidenkin helposti hapettuvien aineiden, kuten tinadikloridin, titaanitrikloridin jne., adsorboimista tietyn adsorptiokyvyn omaavien muovien pinnalle. Nämä adsorboituvat helposti hapettuvat aineet hapettuvat aktivointikäsittelyn aikana ja aktivaattori pelkistyy katalyyttisiksi kideytimiksi ja jää tuotteen pinnalle. Herkistyksen tehtävänä on luoda perusta myöhemmälle kemialliselle pinnoitusmetallikerrokselle.
4, Aktivointi
Aktivointi on herkistetyn pinnan käsittelyä katalyyttisesti aktiivisten metalliyhdisteiden liuoksella. Sen olemus on upottaa pelkistimeen adsorboitu tuote vesiliuokseen, joka sisältää jalometallisuolan hapetinta siten, että jalometalli-ionit pelkistyvät S2+n:n vaikutuksesta hapettimena ja pelkistynyt jalometalli kerrostuu tuotteen pinta kolloidisten hiukkasten muodossa, jolla on voimakas katalyyttinen aktiivisuus. Kun tämä pinta upotetaan kemialliseen pinnoitusliuokseen, näistä hiukkasista tulee katalyyttisiä keskuksia, mikä nopeuttaa kemiallisen pinnoituksen reaktionopeutta.
5, vähennyshoito
Ennen kemiallista pinnoitusta aktivoidut ja puhtaalla vedellä pestyt tuotteet upotetaan tiettyyn pitoisuuteen pelkistysaineliuokseen, jota käytetään kemiallisessa pinnoituksessa pesemättömän aktivaattorin pelkistämiseksi ja poistamiseksi. Tätä kutsutaan vähentämishoidoksi. Kun pinnoitetaan kemiallista kuparia, pelkistyskäsittelyyn käytetään formaldehydiliuosta, ja kun pinnoitetaan kemiallista nikkeliä, pelkistyskäsittelyyn käytetään natriumhypofosfiittiliuosta.
6, kemiallinen pinnoitus
Kemiallisen pinnoituksen tarkoituksena on muodostaa muovituotteiden pintaan johtava metallikalvo, joka luo olosuhteet muovituotteiden metallikerroksen galvanoimiseksi. Siksi kemiallinen pinnoitus on avainvaihe muovien galvanoinnissa.
Postitusaika: 13.6.2024